Kone- ja tuotantotekniikka – Omaa opinpolkua opiskellen rennosti ammattiin

Miksi hakisin koneenasentajan tutkintoon? Näin meiltä Kon16-luokalta kysyttiin. Kokosimme ryhmän ja aloimme pohtia kysymyksiä. Päätimme antaa hyvän vastauksen kysymykseen. Tarkoituksemme oli antaa valoisampi kuva kone- ja tuotantotekniikan alalla opiskelusta ja tuoda omat kokemukset esille, sekä mitä hyvää ja huonoa olemme nähneet kahden vuoden aikana Sampossa.

Teimme kyselyn alan hyvistä puolista ja miksi hakeutua koneenasentajan tutkintoon. Selvästi ammattitaito ja hyvät paperit olivat monen mielestä tärkeimpiä asioita miksi he olivat tulleet opiskelemaan Sampoon. Usea oli myös melko varma työllistymisestään, mutta sekin on omasta halusta ja aktiivisuudestaan kiinni. Koneenasentajana osaaminen on laajaa ja monipuolista, ja siksi voimme toimia monissa eri työtehtävissä. Eräs oppilas luokaltamme huomasi, että alallamme opetettavat asiat sivuavat osittain myös muita aloja.

Suositteletko tutkintoa ja miksi? Kaikki vastasivat myöntävästi kysymykseen. Jokaisen mielestä tutkintoon voi hakea jokainen, mutta aikaisempi tietämys ei ole haitaksi ja hyvässä tapauksessa se voi edistää tai nopeuttaa opiskelua. Meillä on hyvä työtilanne eli työllistyminen näyttää varmalta, jos niin haluaa.

Koneenasentajan tutkinto perustuu tällä hetkellä Sampossa järjestettyyn opetukseen ja työpaikalla järjestettyyn opetukseen eli työssäoppimisjaksoihin. Jaksot kattavat koko tutkinnosta 24 viikkoa. Sampossa opetus on jaettu ammattiaine- ja yto-aineopetukseen (yhteisten aineiden opetukseen). Ammattiaineiden opetus on järjestetty tähän mennessä kone- ja tuotantotekniikan työsalissa. Opetukseen sisältyy suuriltaosin asiakastöitä ja käytännön harjoituksia.

Levy ja hitsaustöiden työsalit ovat tällä hetkellä remontissa, jonka takia me ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat olemme joutuneet tiivistäytymään yhteen työsaliin. Koska luokkamme ja myös Kon17-luokka on melko iso, olemme vaikeassa tilanteessa. Työsalissa on vain tietyn verran työkaluja ja työpisteitä. Siksi emme aina pääse jatkamaan tehtäviämme, vaan joudumme odottamaan omaa vuoroamme.

Olemme huomanneet tämän haitaksi opetukselle. Väistämättä innostus opiskeluun laskee ja monesti sitä ei saa takasin enää päivän aikana. Joskus emme välttämättä pääse haluamalle työkoneelle edes viikon aikana, jos työ jota koneella tehdään, vaatii usean päivän valmistelun. Monesti kysymme opettajaltamme, miksi ei ole mahdollista saada useampia työkoneita? Vastauksena on kuulunut investoinnin rahallinen suuruus. Koneet ovat kalliita ja siksi niitä ei voi vaihtaa samalla tavalla kuin poranteriä. Eli kaikkea ei aina voi saada, ainakaan heti. Mutta niinhän se on työelämässäkin! Onneksi remontti valmistuu ensi syksyksi, ja sitten käytössä onkin uudistetut tilat.

Kuitenkin opiskelu alallamme on mukava ja välillä myös rentoa. Pääsemme tekemän käytännön töitä, emmekä vain opiskele luokassa ja lue kirjoja. Hyvä luokkahenki auttaa opiskelussa ja piristää koulupäivää.

 

Kon16-ryhmä

Kun opiskelukipinä syttyy, kun uudelleen kouluttautuminen on ajankohtaista

Meiltä opinto-ohjaajilta ja muiltakin sampolaisilta kysytään tällä hetkellä paljon jatkuvasta hausta. Mitä tarkoittaa jatkuva hakeutuminen, ja miten Sampo sitä käytännössä toteuttaa? Jatkuvaa hakeutumista koulutuksiin on Sampossa toteutettukin jo useilla aloilla, mutta 1.1.2018 lainsäädännön uudistuttua tämä toimintatapa tuli osaksi kaikkien koulutusalojen toimintaa ja käytänteitä. Myönteinen asia opiskelijalle, eikö?

Kun opiskelukipinä syttyy tai uudelleen kouluttautuminen on ajankohtaista, ei opiskelijan tarvitse välttämättä odotella kevään tai syksyn hakuaikoja. Asiakas eli tuleva opiskelijamme voi seurata Sampon nettisivujen –haussa nyt -osiota tai olla suoraan yhteydessä alan opinto-ohjaajaan. Koulutuspaikan löytymistä selvitellään yhdessä tuumin ja mietitään aloitusajankohtaa. Moni toki aloittaa ryhmien aloituspäivien mukaisesti, mutta osa voi ”solahtaa” ryhmään joustavasti ympäri vuoden. Aloitusajankohta riippuu siis täysin opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta eli osaamisesta. Luonnollisesti koulutuksissa täytyy olla myös tilaa! 

Tiivistetysti sanottuna jatkuva haku ei suoraan tarkoita, että opinnot voisi aloittaa saman tien. Prosessi etenee niin, että hakijaan otetaan yhteyttä kahden viikon kuluessa. Tämän jälkeen hänen kanssaan suunnitellaan mahdollinen opiskelupolku ja kartoitetaan sellainen järkevä aloitusajankohta, joka sopii niin opiskelijalle kuin koulutusalallekin. 

Mitä muuta uudistus on tuonut tulleessaan? 

Suurin muutos on nuorten ja aikuisten koulutusten rajan poistuminen. Koulutusryhmissä opiskelee jatkossa entistä enemmän eri-ikäisiä ja -taustaisia opiskelijoita. Täytyy kuitenkin muistaa, että peruskoulusta yhteishaun kautta tulevat opiskelevat edelleen pääsääntöisesti omissa ryhmissään, mutta näitäkin ryhmiä voidaan täydentää eri-ikäisillä opiskelijoilla matkan varrella. Monella alallahan näin jo toimitaankin! 

Uudistuksen myötä opiskelijalle suunnitellaan joustavia osaamispolkuja, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi työssäoppimisen lisäämistä. Myös tutkintoja ja niiden osia voidaan yhdistää. Oppimisympäristöt monipuolistuvat työelämän tullessa entistä laajemmin osaksi opiskelua. Ruokailukin muuttuu maksuttomaksi, mikä tarkoittaa sitä, että kaikenikäiset perustutkinto-opiskelijat saavat jatkossa ruokailla ilmaiseksi oppilaitoksessa (ei oppisopimus-, eikä työvoimakoulutus). Aikaisemmin tämä oli vain nuorten peruskoulusta tulleiden opiskelijoiden yksinoikeus. Moni aikuisopiskelija onkin ottanut tämän viimeksi mainitun uudistuksen ilolla vastaan!  

Opinnoissa ei ole enää merkitystä opiskelijan koulussa kuluttamalla ajalla, vaan sillä mitä hän on oppinut tai osaa ennestään. Aikuiskoulutuksessa tämä toimintamalli onkin ollut meille monelle jo ihan tuttua, mutta nyt tätä käsitystä laajennetaan koskemaan kaikkia opiskelijoita. Fiksua, eikö? 

Aurinkoista kevään odotusta!

Tiina Koskela, opinto-ohjaaja