Maaliskuun loppupuolen mietteitä


Näin maaliskuun puolivälin ohitettuamme voi hyvin tarkastella tämän lukuvuoden aikaansaannoksia. Toki uusia asioita viedään eteenpäin vielä lisää ennen tulevaa syksyä. Kesääkin on vielä jäljellä… Lukuvuoden 2018-2019 avajaistilaisuuden juontajana toiminut pedagoginen johtaja Riitta Moilanen kysyi minulta lukuvuoden alussa: "Mitkä ovat Sampon tulevan lukuvuoden kolme tärkeintä tavoitetta?". Vastasin, että henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, reformin mukaiseen toimintaan kannustaminen sekä uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisaatioon panostaminen. Olemme päässeet näissä asioissa eteenpäin. Alla muutamia näihin kohtiin liittyviä toimenpiteitä.

Toimintaympäristön muutokset ovat olleet tänä lukuvuonna merkittäviä ja olemme saaneet opetella tekemään asioita uudella tavalla ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muututtua. Tämä on asettanut haasteita myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen. Yhtenä toimenpiteenä olemme tähän mennessä toteuttaneet henkilöstölle pulssi –kyselyn kolme kertaa ja neljäs on vielä tulossa huhtikuussa. Tavoitteena näillä kyselyillä on ollut varmistaa se, että henkilöstölle tärkeät asiat tulevat keskustelujen ja kokoustemme asialistoille ja teemme entistä nopeammin henkilöstön toivomia toimenpiteitä. Kolmen toteutetun kyselyn osalta on vastausaste noussut joka kerta ja myös tulosten keskiarvo on noussut, joten uskoisin vaikuttavuutta syntyneen. Jatkamme tällä tiellä ja ajatuksena on siis korjata mahdollisimman nopeasti henkilöstön esiin nostamia kehittämiskohteita.

Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi olemme vuodelle 2019 nostaneet e-passin rahoitusta 100 eurosta 200 euroon henkilöä kohden. Tämän summan voi henkilöstö hyödyntää omehtoisen liikunnan ja kulttuurin rientoihin.

Reformin mukaisia toimintatapoja on kehitetty yksiköissä kiitettävästi. Esimerkiksi Yrityssampo –toimintamallin kautta suorittaa yhtä tai useampaa tutkinnon osaa tänä vuonna jo 1000 opiskelijaa. Tämä on lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkinnon osien suorittamista työelämän toimeksiannoista. Uusi toimintamalli on myös sahateollisuuden kanssa käynnistetty Sahalle –koulutusohjelma, missä kolmen vuoden puuteollisuuden perustutkinnosta yksi vuosi suoritetaan oppilaitoksessa, toinen vuosi koulutussopimuksella työpaikoilla ja kolmas vuosi oppisopimuksella työelämässä. Sekä opiskelijoiden että opettajien työskentely siirtyy aiempaa enemmän työpaikoille, mikä on uuden lainsäädännön tavoitteiden mukaista. Uskomme opiskelijoiden työllistyvän hyvin koulutuksesta.

Uusien oppimisympäristöjen osalta lisäsimme tämän vuoden talousarvioon laitteistoinvestointeihin 450 000 € edelliseen vuoteen verrattuna. Määräraha on lisäyksen jälkeen 1 200 000 €. Lisäksi saimme William ja Ester Otsakorven säätiön juhlavuoden haussa 260 000 € oppimisympäristöjen kehittämiseen ja myös OKM:n strategiahaun kautta saimme lisärahoitusta oppimisympäristöjen kehittämiseen. Digitalisaation nopeuttamiseksi ja tukemiseksi olemme palkanneet opintohallintoon täysipäiväisen digi –järjestelmäkehittäjän edistämään kehitystä. Hallinnon puolella olemme myös saaneet matkalaskujen käsittelyn mobiilitoiminnoksi. Seuraavaksi saamme laskut mobiilitoiminnoiksi, jolloin paikkaan ja aikaan sidottu työmäärä pienenee entisestään.
Paljon on siis tapahtunut ja pidetään yhdessä positiivista pöhinää yllä ja kehitetään toiminnoistamme vielä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Myös kevään yhteishaun tulokset olivat kokonaisuuden kannalta osaltamme erittäin myönteisiä. Olemme hyvällä tiellä.

Antti Lehmusvaara, rehtori