Meillä Sampossa on tällä hetkellä vahva tiimikoulutusbuumi menossa. Ensi vuoden loppuun mennessä lähes kaikki sampolaiset ovat käyneet viiden päivän tiimistartin. Tiimimestareitakin meillä on 2021 loppuun mennessä noin 30 ja ihmevalmentajia kolme.
Mitä sitten tarkoittaa se, että ryhmästä tulee tiimi? Työryhmän ja tiimin suurin ero on siinä, kuinka työtä tehdään. Tiimityössä kaikkien panos on yhtä tärkeää eli osaajien erikoisominaisuuksia käytetään hyväksi. Työryhmässä useinkin korostuu joidenkin yksilöiden erityisosaamisen panos. Tiimissä ollaan sitouduttu yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin sekä ollaan yhteisvastuussa suorituksista. (Kari Vahtolammi). Sami Jalosen mukaan toimiva tiimi on yhteisö, jossa vallitsee vahva, keskinäinen luottamus siihen, että ollaan yhdessä samalla puolella.
Milloin voidaan puhua huipputiimistä? Huipputiimi on enemmän kuin osiensa summa. Se tuottaa asiakkaalle hyötyjä ja saavuttaa omat tavoitteensa. Se pystyy helposti muuttamaan toimintaansa tilanteiden mukaan. Tiimi on valmis kehittymään yhdessä ja siinä on innostava ryhmädynamiikka, joka sietää myös eriäviä mielipiteitä ja kritiikkiä. Huipputiimi arvioi säännöllisesti toimintaansa ja pyrkii parantamaan suoritustaan koko ajan. Se tuottaa jäsenilleen työniloa ja työnimua, mikä välittyy myös muualle ympäristöön. Tällainen tiimi hyödyntää ihmisten erilaisuutta ja löytää omat vahvuutensa. (Taina Uronen)
Kun perustetaan tiimejä, niin Petri Heinosen mukaan siinä on viisi keskeistä asiaa. Ensiksi pitää ymmärtää, mikä on tiimin tarkoitus. Tiimi ryhmän nimenä ei tee vielä tiimiä. Tiimi on työkalu/alusta oppimisen nopeuttamiseksi ja alusta tekemiselle. Toiseksi tiimillä on kaksi kulmakiveä: yhteinen suoritustavoite ja aikaa sen toteuttamiselle. Ei riitä, että kuulutaan johonkin tiimiin, vaan tiimiläisillä tulee olla yhteys esimerkiksi vuorovaikutuksen kautta. Kolmanneksi tiimiin tulisi saada parhaat mahdolliset ihmiset paikalle. Osaaminen tulisi olla suhteessa tavoitteisiin. Tiimissä on parhaimmillaan ihmisiä, jotka yhdessä syttyvät samoista asioista. Neljäntenä tiimissä tulisi olla oikeat ihmiset. Tämä tarkoittaa sitä, että on riittävästi erilaisuutta, mutta jaetaan kuitenkin samankaltaista arvomaailmaa. Tykätään ja osataan olla tiimissä ja tehdään yhteistyötä. Viidenneksi tiimi tarvitsee itselleen valmentajan. Esimies voi toimia valmentavalla otteella tai sitten valmentaja voi olla ulkopuoleltakin. Hän voi auttaa tiimiä työskentelemään tehokkaasti motivoivassa ilmapiirissä, nostaa esiin voimavaroja, viedä kohti uusia ratkaisuja, auttaa kokonaiskuvan luomisessa ottaen huomioon kaikkien näkökulmat.
On erilaisia tekijöitä, mitkä edesauttamat tiimimäisen toiminnan kehittymistä tai estävät sitä. Luottamus nousee tässä vahvasti esille. Kun luottamus on kunnossa, niin tiimi voi keskittyä oikeisiin asioihin. Toimivassa tiimissä ristiriidat ja erimielisyydet pystytään yleensä ratkaisemaan omalla porukalla – ei sosiaalisessa mediassa tai lehtien palstoissa (Sirkku Heinonen). Keskinäinen vuorovaikutus ja kokemusten vaihtaminen sekä onnistumisien jakaminen ovat tärkeitä. Hyväksyvässä ilmapiirissä epäonnistumisia ja mokia ei tarvitse hävetä, vaan ne voivat olla jopa juhlan aihe. Luottamuksen ja motivaation ylläpidossa auttaa palautteen anto toisille niistä asioista, joista ollaan vaikuttuneita. On tärkeää muistaa katsoa yhdessä, mitä tekemällä päästäisiin vielä yksi askel eteenpäin. Erilaiset pelot ja esimerkiksi kateus rajoittavat tiimin toimintaa ja nakertavat luottamusta. Vahvat negatiiviset tunteet voivat estää tiimiä toimimasta hyvin. Meillä voi olla myös opittuja asenteita tai muita rajoittavia uskomuksia toisia henkilöitä kohtaan ja nämä voivat vaikuttaa siihen, mitä esimerkiksi otamme toisilta vastaan tai kuulemme.
Sampossa sosiaali- ja terveysalalla, puuteollisuuden alalla ja sisustus- ja muotialalla on tiimioppiminen hyvällä alulla. Tukipalveluista mm. markkinointi- ja viestintätiimi, opintohallinnon tiimi ja oppisopimuksen tiimi toimivat tiimimäisesti. Meillä Sampossa on työsarkaa kynnettävänä, jotta saadaan tiimityö vielä laajemmin käytäntöön opiskelijoiden ja henkilöstön voimavaraksi ja oppimisen edistämiseksi.
Riitta ja Reeta iloitsevat siitä, että työnantaja on mahdollistanut osallistumisen ihmevalmentajakoulutukseen. Sieltä tuommekin näitä terveisiä ja toivomme, että voimme olla kanssanne tiimityönrakentajia Sampossa.
- koulutuspäällikkö Reeta Niemi (sisustus- ja muotiala, yhteiset aineet Lappeenranta)
- pedagoginen johtaja Riitta Moilanen (ohjaus- ja tukipalvelut)