Vieraana unelmien kokkikoulussa

Maskien yläpuolella vilkkuvat iloiset silmät uteliaina, mutta kädet jatkavat kaulimista, vispaamista ja pilkkomista keskeytymättä, kun vieras astuu Pohjolankadun opetuskeittiöön. Meneillään on Erityisruokavaliot ajan tasalle -koulutuksen toiseksi viimeinen viikko lähiopetuksessa, ja olen saanut kutsun tulla katsomaan, mitä Edusampon tarjoamassa koulutuksessa ihan ruohonjuuritasolla tapahtuu.

Jokaisella osallistujalla on oma tarinansa

Kaikkien 12:n koulutukseen osallistujan mielestä koossa on mahtava porukka, yhteistyö sujuu, ja onnistumisen ilo on jaettua. Moninaisten tuoksujen kirjossa kuulen uratarinoita laidasta laitaan.

Jarkko Lipiäisellä työn alla suolaisia paistoksia.

Jarkko Lipiäinen on alun perin parturi-kampaaja, joka valmistui kaksi vuotta sitten Samposta à la carte -kokiksi ja on nyt kokoamassa valikoimaansa esimerkiksi toimivia vegereseptejä.  Niitä tarvitaan pian, kun hän lähtee kahvila Joutseneen työssäoppimisjaksolle.

Leena Apiola-Arvassalo kehuu saamaansa opetusta jopa maailman parhaaksi. Leena on kokeillut työelämään ponnahdusta muun muassa uravalmennuksessa, mutta nyt on vihdoin moottoreissa vauhtia. Kesäksi Leena palaa tuttuun Kanavamuseon kahvilaan, jossa tarjottavat valmistetaan alusta alkaen itse.

Vieruskaveri Senja Romusella on taskussaan ravintolakokin tutkinto ja selvät suunnitelmat myös tästä eteenpäin. Opinnot jatkuvat työssäoppimisjakson jälkeen saman tien Sampossa Moniosaajaksi puhtaanapitoon ja palvelukeittiöön -koulutuksessa. Tavoitteena Senjalla on laitoshuoltajan tai suurtalouskeittäjän tehtävät, mutta avoimin mielin edetessä voi kuulemma innostua vaikka hotellisiivoojaksi. Laaja-alainen osaaminen ja joustavuus ovat työmarkkinoilla tulevaisuuden menestystekijöitä, ja nuori nainen on päättänyt ottaa kentän haltuun varmoin ottein. Tsemppiä jatkoon, Senja!

Vietnamilaislähtöinen insinööri Diep Saloniemi ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä Suomessa, vaan on työllistynyt tarjoilijaksi. Hän on innoissaan uusista taidoistaan ja uskoo, että nyt avautuvat mahdollisuudet työskennellä elintarvikealalla auttavat myös kielen oppimisessa. Hyvin ainakin tämän haastattelun aikana soljui kieli.  Suorastaan ihmetyttää, millaisia kielitaitovaatimuksia Diep on kohdannut.

Opettaja Sirkku Väisänen kehuu ryhmäänsä todella mukavaksi ohjattavaksi.

– Heidän työskentelystään näkyy, että ovat olleet alalla. Työt sujuvat reippaasti, eikä päivän päätteeksi opetuskeittiön loppusiivouksesta tarvitse meidän opettajien huolehtia tai käskeä, puhdasta tulee!

Leena Apiala-Arvassalo, Senja Romunen ja
Diep Saloniemi hymyssä suin.

Lukuisten eri ruokavalioiden harjoittelua huippuhyvissä opetustiloissa

Erityisruokavaliot ajan tasalle -koulutukseen sisältyy ravitsemis- ja ruuanlaitto-osaamisen lisäksi paljon monikäyttöisiä osioita, kuten työhyvinvointikoulutusta, työturvallisuus- ja ensiapukorttien suoritus ja ympäristöosaajapassi. Ruokavalioista työn alla ovat olleet gluteeniton, maidoton, laktoositon, lakto-ovo- sekä semivege-ruokavaliot.

Erityisen iloisia niin opettaja kuin opiskelijat ovat huippuhyvistä opetustiloista erityislaitteineen. Esimerkiksi jäätelöä ei moni ollut ennen valmistanut, mutta nyt päästiin gelato-koneen kanssa italialaisen herkun tekoon.

Ryhmän vastuukouluttaja Johanna Toivola kertoo, että enemmänkin opiskelijoita olisi mukaan mahtunut ja toivoo, että opiskelijat hajaantuessaan kukin eri paikkaan työssäoppimaan veisivät mennessään viestiä mainioista osaamisen päivitysmahdollisuuksista Sampossa.

Tämä satunnainen vierailija luo lähtiessään kaihoavan katseen ruokapöytään, johon katetaan aamupäivän aikana tehdyt herkut lounaaksi. Toivottavasti osa päätyy myyntiin Tuurimokka-kahvilaan, käynpä myöhemmin vilkaisemassa.

Erityisruokavaliot ajan tasalle -koulutus kestää vuoden 2021 huhtikuun lopulle. Se on työvoimapoliittista koulutusta, ja Edusampo Oy järjestää sen TE-palvelujen toimeksiannosta. Kouluttajana toimii Saimaan ammattiopisto Sampo.

Terhi Toikkanen, Edusampo Oy:n toimitusjohtaja
terhi.toikkanen@edusampo.fi p. 040 612 8086

Kuvat: Terhi Toikkanen, Sirkku Väisänen ja Johanna Toivola

 

 

Tiimityö voimavaraksi

Meillä Sampossa on tällä hetkellä vahva tiimikoulutusbuumi menossa. Ensi vuoden loppuun mennessä lähes kaikki sampolaiset ovat käyneet viiden päivän tiimistartin. Tiimimestareitakin meillä on 2021 loppuun mennessä noin 30 ja ihmevalmentajia kolme.

Mitä sitten tarkoittaa se, että ryhmästä tulee tiimi? Työryhmän ja tiimin suurin ero on siinä, kuinka työtä tehdään. Tiimityössä kaikkien panos on yhtä tärkeää eli osaajien erikoisominaisuuksia käytetään hyväksi. Työryhmässä useinkin korostuu joidenkin yksilöiden erityisosaamisen panos. Tiimissä ollaan sitouduttu yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin sekä ollaan yhteisvastuussa suorituksista. (Kari Vahtolammi). Sami Jalosen mukaan toimiva tiimi on yhteisö, jossa vallitsee vahva, keskinäinen luottamus siihen, että ollaan yhdessä samalla puolella.

Milloin voidaan puhua huipputiimistä? Huipputiimi on enemmän kuin osiensa summa. Se tuottaa asiakkaalle hyötyjä ja saavuttaa omat tavoitteensa. Se pystyy helposti muuttamaan toimintaansa tilanteiden mukaan. Tiimi on valmis kehittymään yhdessä ja siinä on innostava ryhmädynamiikka, joka sietää myös eriäviä mielipiteitä ja kritiikkiä. Huipputiimi arvioi säännöllisesti toimintaansa ja pyrkii parantamaan suoritustaan koko ajan. Se tuottaa jäsenilleen työniloa ja työnimua, mikä välittyy myös muualle ympäristöön. Tällainen tiimi hyödyntää ihmisten erilaisuutta ja löytää omat vahvuutensa. (Taina Uronen)

Kun perustetaan tiimejä, niin Petri Heinosen mukaan siinä on viisi keskeistä asiaa. Ensiksi pitää ymmärtää, mikä on tiimin tarkoitus. Tiimi ryhmän nimenä ei tee vielä tiimiä. Tiimi on työkalu/alusta oppimisen nopeuttamiseksi ja alusta tekemiselle. Toiseksi tiimillä on kaksi kulmakiveä: yhteinen suoritustavoite ja aikaa sen toteuttamiselle. Ei riitä, että kuulutaan johonkin tiimiin, vaan tiimiläisillä tulee olla yhteys esimerkiksi vuorovaikutuksen kautta. Kolmanneksi tiimiin tulisi saada parhaat mahdolliset ihmiset paikalle. Osaaminen tulisi olla suhteessa tavoitteisiin. Tiimissä on parhaimmillaan ihmisiä, jotka yhdessä syttyvät samoista asioista. Neljäntenä tiimissä tulisi olla oikeat ihmiset. Tämä tarkoittaa sitä, että on riittävästi erilaisuutta, mutta jaetaan kuitenkin samankaltaista arvomaailmaa. Tykätään ja osataan olla tiimissä ja tehdään yhteistyötä. Viidenneksi tiimi tarvitsee itselleen valmentajan. Esimies voi toimia valmentavalla otteella tai sitten valmentaja voi olla ulkopuoleltakin. Hän voi auttaa tiimiä työskentelemään tehokkaasti motivoivassa ilmapiirissä, nostaa esiin voimavaroja, viedä kohti uusia ratkaisuja, auttaa kokonaiskuvan luomisessa ottaen huomioon kaikkien näkökulmat.

On erilaisia tekijöitä, mitkä edesauttamat tiimimäisen toiminnan kehittymistä tai estävät sitä. Luottamus nousee tässä vahvasti esille. Kun luottamus on kunnossa, niin tiimi voi keskittyä oikeisiin asioihin. Toimivassa tiimissä ristiriidat ja erimielisyydet pystytään yleensä ratkaisemaan omalla porukalla – ei sosiaalisessa mediassa tai lehtien palstoissa (Sirkku Heinonen). Keskinäinen vuorovaikutus ja kokemusten vaihtaminen sekä onnistumisien jakaminen ovat tärkeitä. Hyväksyvässä ilmapiirissä epäonnistumisia ja mokia ei tarvitse hävetä, vaan ne voivat olla jopa juhlan aihe. Luottamuksen ja motivaation ylläpidossa auttaa palautteen anto toisille niistä asioista, joista ollaan vaikuttuneita. On tärkeää muistaa katsoa yhdessä, mitä tekemällä päästäisiin vielä yksi askel eteenpäin. Erilaiset pelot ja esimerkiksi kateus rajoittavat tiimin toimintaa ja nakertavat luottamusta. Vahvat negatiiviset tunteet voivat estää tiimiä toimimasta hyvin. Meillä voi olla myös opittuja asenteita tai muita rajoittavia uskomuksia toisia henkilöitä kohtaan ja nämä voivat vaikuttaa siihen, mitä esimerkiksi otamme toisilta vastaan tai kuulemme.

Sampossa sosiaali- ja terveysalalla, puuteollisuuden alalla ja sisustus- ja muotialalla on tiimioppiminen hyvällä alulla. Tukipalveluista mm. markkinointi- ja viestintätiimi, opintohallinnon tiimi ja oppisopimuksen tiimi toimivat tiimimäisesti. Meillä Sampossa on työsarkaa kynnettävänä, jotta saadaan tiimityö vielä laajemmin käytäntöön opiskelijoiden ja henkilöstön voimavaraksi ja oppimisen edistämiseksi.

Riitta ja Reeta iloitsevat siitä, että työnantaja on mahdollistanut osallistumisen ihmevalmentajakoulutukseen. Sieltä tuommekin näitä terveisiä ja toivomme, että voimme olla kanssanne tiimityönrakentajia Sampossa.

- koulutuspäällikkö Reeta Niemi (sisustus- ja muotiala, yhteiset aineet Lappeenranta)
- pedagoginen johtaja Riitta Moilanen (ohjaus- ja tukipalvelut)​

”Tästä selvitään” – siirtyminen etäopetukseen vaatii venymistä, mutta se on myös hyvä mahdollisuus oppia hyödyntämään digitaalisia välineitä

Omat kokemukset etätöistä ovat leppoisia. Saan herätä 5:20 sijaan vasta 6:20. Ei tarvitse meikata ja työmatkakin kestää vähemmän aikaa. Tykkään myös tehdä töitä kotona, koska voin keskittyä paremmin työhöni, keskeytyksiä tai häiriöitä on vähemmän ja tuloksia enemmän.

Teen etätöitä muutoin hyvin samalla tavalla kuin työpaikallakin. Aloitan työt aina tiettyyn aikaan, jonka jälkeen olen töissä ja teen töitä, kunnes päätän päivän ja siirryn vapaalle.

Kun tieto koronan leviämisestä ja sen vaikutuksista alkoi paljastua, aloin tietysti pohtia terveydellistä uhkaa ja suojautumiskeinoja, mutta myös, miten virusepidemia vaikuttaa Sampon toimintaan.

Ensimmäisenä ei ollut mielessä leppoisa etätyö. Mieleen tuli digitaalisten välineiden hyödyntäminen: verkko-oppitunnit, verkko-opetus, viestiminen ja ohjaaminen verkossa. Kuulin myös, kun minulle sanottiin: "nyt on myöhäistä” ja "emme ole valmiita tällaiseen". Onneksi maailmanlopun deadline ei ole vielä tiedossa ja päähän on jostain jäänyt kaikumaan kysymys: "Jos nyt aloitetaan, milloin on valmista?".

Ammatillinen koulutus sai olla vuosikymmeniä rauhassa suuremmilta muutoksilta. Sitten tuli reformi ja muutti "kaiken". Tuolloin toitotettiin, että vain muutos on pysyvää. Tuskin kukaan silti osasi ennustaa tämän kevään kaiken muuttavaa maailmanlaajuista terveydellistä uhkaa, poikkeusoloja ja koulujen sulkemisia. Kun tätä kaikkea tapahtunutta pohtii, on mukavilla arkirutiineilla kyllästetty mieli koetuksella.

Moneen muuhun sektoriin verrattuna meillä oppilaitoksena pitäisi silti olla ihan hyvä tilanne. Tiukemmassa on näissä olosuhteissa vaikkapa kuntosaliyrittäjän tai ravintoloitsijan leipä.

Toki meillä on myös haasteita: miten opetamme ilman lähikontaktia samoja asioita kuin normaalissa arjessa, miten ehkäisemme syrjäytymistä ilman lähiohjausta, miten työskentelemme tiiminä ilman, että kukaan jää yksin. Kun saamme opiskelijat näissä poikkeusoloissa oppimaan ja saamaan suoritettuja näyttöjä sekä tutkintoja, meillä ei pitäisi olla hätää. Tässä on myös hyvä paikka oppia jotain uutta: hyödynnetään hyväksi havaittuja menetelmiä sekä työkaluja ja pyydetään apua heiltä, joille opetus ilman lähikontaktia on tutumpaa.

Tässä on myös hyvä paikka oppia jotain uutta: hyödynnetään hyväksi havaittuja menetelmiä sekä työkaluja ja pyydetään apua heiltä, joille opetus ilman lähikontaktia on tutumpaa.

Aloitin maanantaina opettajien kouluttamisen etänä Teamsin käyttöön. Tunnelma koulutuksissa on ollut positiivinen: "Tästä selvitään". Koulutuksien lisäksi olen ohjannut puhelimitse, Teams-ryhmässä tai sähköpostilla. Kontakteja on ollut kolmessa päivässä helposti yli 50. Digiopet ja muut kynnelle kykenevät ovat myös kantaneet oman kuormansa taakasta.

Päivät ovat venyneet, mutta bensaa on saanut palautteista ja siitä, että kukaan ei ole, ainakaan minun kuullen, heittänyt kirvestä kaivoon. Lisäksi erityismaininta on annettava vertaistuesta. Ihan huippua, että ympärillä on ihmisiä, joilta saa apua ideoinnissa, ohjeiden tekemisessä, kouluttamisessa, ohjauksessa ja arkirutiineissa silloin kun sitä tarvitsee. Yhteisöllisyyttä Samposta on siis löytynyt. Kiitos siitä!

Emme näe toisiamme näissä olosuhteissa kovinkaan usein, mutta yhteydenpito verkon välityksellä onnistuu ja sitä kannattaa ylläpitää aktiivisesti, jotta pää pysyy kylmänä, mutta sydän lämpimänä. Pysytellään terveinä, pidetään huolta omasta ja toisten jaksamisesta. Jatketaan näillä eväillä huomiseen, ensi viikkoon, ensi kuuhun ja kohti kesää.


Mikko Pöllönen
järjestelmäkehittäjä
Saimaan ammattiopisto Sampo

Oppimisympäristöistä

​Tänä päivänä käydään paljon keskustelua oppimisympäristöistä. Lähes joka kunnassa rakennetaan uusia kouluja tai korjataan vanhoja. Meillä on Suomessa parakkikouluja, käytäväkouluja, verkostokouluja ja sukkakouluja. Taustalla on rakennusten korjausvelkaa ja erilaisia sisäilmaongelmia. Myös tiukkeneva julkinen talous ja muuttuvat opiskelijamäärät edellyttävät uusia ja innovatiivisia tilaratkaisuja.

Minulla oli mahdollisuus osallistua Nova Schola konferenssiin, jossa sai aika hyvän katsauksen Suomen päiväkotien, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppimisympäristöjen rakentamisesta, pedagogiikan huomioonottamisesta ja tilojen turvallisuudesta.

Oppimisympäristöjen suunnittelussa ei ole kysymys pelkästään rakennusten seinistä, vaan koko koulun toimintakulttuuri vaikuttaa kokonaisuuteen. Tilojen suunnittelussa on läsnä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö. Opetussuunnitelmat, pedagogiikka ja digitalisaatio tulisi ottaa entistä paremmin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Henkilöstö ja opiskelijat tulisi olla mukana tilojen suunnittelussa koko prosessin ajan.

Koulussa tarvitaan erityyppisiä alueita: kohtaamisen alueita, tekemisen alueita ja keskittymisen alueita.

Uudenlaisen koulun tunnusmerkkejä:
- tiloilta muunneltava
- tunnelmaltaan avoin
- vaihtoehtoisia paikkoja
- käyttäjän luovuuden mahdollistava
- yhteisöllisyyttä edistävä
- innostava
- turvallinen

Kun puhutaan avoimesta oppimisympäristöstä, niin se tarkoittaa sitä, että opiskelijasta tulee aktiivinen oppija ei vain mekaanisen oppimateriaalin kuluttaja. Avoimessa oppimisympäristössä tiimityö ja yhteisopettajuus on keskeistä. Myös opiskelijoita voidaan ryhmitellä joustavasti eri kokoonpanoihin. Oppimistilat ovat muunneltavia ja monitarkoituksellisia. Opiskelijat voivat valita ja järjestellä kalusteita tilanteen mukaan. Teknologialla on hyvin keskeinen rooli oppimisen tukena.

Kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa, niin jostain on pakko luopua tai jotain on pakko muuttaa, kaikkea vanhaa ei voi kuljettaa mukana. Pystymmekö muuttamaan toimintakulttuuria, kun seinät ympärillä vaihtuvat? Haluanko edelleen pitää oman koppini ja pulpettini vai olenko valmis kohtaamaan muita yhteisissä tiloissa? Pystynkö toimimaan tiimissä ja toteuttamaan yhteisopettajuutta käytännössä?

Tässä meille kaikille mietittävää, kun Sampossakin rakennamme uusia oppimisympäristöjä. Haasteita riittää, kun pitää ottaa huomioon rakennustekniikkaa, kustannuksia, väistötiloja, opetuksen mahdollistamista remontin ajan, pedagogiikkaa, käyttäjien osallistamista, turvallisuutta ja hiilijalanjälkeä. Ja vielä sekin, että rakennettavia tiloja tulee käyttämään ne opiskelijat ja opettajat, jotka eivät ole vielä syntyneetkään.

pedagoginen johtaja
Riitta Moilanen​

Maaliskuun loppupuolen mietteitä

Näin maaliskuun puolivälin ohitettuamme voi hyvin tarkastella tämän lukuvuoden aikaansaannoksia. Toki uusia asioita viedään eteenpäin vielä lisää ennen tulevaa syksyä. Kesääkin on vielä jäljellä… Lukuvuoden 2018-2019 avajaistilaisuuden juontajana toiminut pedagoginen johtaja Riitta Moilanen kysyi minulta lukuvuoden alussa: "Mitkä ovat Sampon tulevan lukuvuoden kolme tärkeintä tavoitetta?". Vastasin, että henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, reformin mukaiseen toimintaan kannustaminen sekä uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisaatioon panostaminen. Olemme päässeet näissä asioissa eteenpäin. Alla muutamia näihin kohtiin liittyviä toimenpiteitä.

Toimintaympäristön muutokset ovat olleet tänä lukuvuonna merkittäviä ja olemme saaneet opetella tekemään asioita uudella tavalla ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muututtua. Tämä on asettanut haasteita myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen. Yhtenä toimenpiteenä olemme tähän mennessä toteuttaneet henkilöstölle pulssi –kyselyn kolme kertaa ja neljäs on vielä tulossa huhtikuussa. Tavoitteena näillä kyselyillä on ollut varmistaa se, että henkilöstölle tärkeät asiat tulevat keskustelujen ja kokoustemme asialistoille ja teemme entistä nopeammin henkilöstön toivomia toimenpiteitä. Kolmen toteutetun kyselyn osalta on vastausaste noussut joka kerta ja myös tulosten keskiarvo on noussut, joten uskoisin vaikuttavuutta syntyneen. Jatkamme tällä tiellä ja ajatuksena on siis korjata mahdollisimman nopeasti henkilöstön esiin nostamia kehittämiskohteita.

Henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi olemme vuodelle 2019 nostaneet e-passin rahoitusta 100 eurosta 200 euroon henkilöä kohden. Tämän summan voi henkilöstö hyödyntää omehtoisen liikunnan ja kulttuurin rientoihin.

Reformin mukaisia toimintatapoja on kehitetty yksiköissä kiitettävästi. Esimerkiksi Yrityssampo –toimintamallin kautta suorittaa yhtä tai useampaa tutkinnon osaa tänä vuonna jo 1000 opiskelijaa. Tämä on lähes kolminkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkinnon osien suorittamista työelämän toimeksiannoista. Uusi toimintamalli on myös sahateollisuuden kanssa käynnistetty Sahalle –koulutusohjelma, missä kolmen vuoden puuteollisuuden perustutkinnosta yksi vuosi suoritetaan oppilaitoksessa, toinen vuosi koulutussopimuksella työpaikoilla ja kolmas vuosi oppisopimuksella työelämässä. Sekä opiskelijoiden että opettajien työskentely siirtyy aiempaa enemmän työpaikoille, mikä on uuden lainsäädännön tavoitteiden mukaista. Uskomme opiskelijoiden työllistyvän hyvin koulutuksesta.

Uusien oppimisympäristöjen osalta lisäsimme tämän vuoden talousarvioon laitteistoinvestointeihin 450 000 € edelliseen vuoteen verrattuna. Määräraha on lisäyksen jälkeen 1 200 000 €. Lisäksi saimme William ja Ester Otsakorven säätiön juhlavuoden haussa 260 000 € oppimisympäristöjen kehittämiseen ja myös OKM:n strategiahaun kautta saimme lisärahoitusta oppimisympäristöjen kehittämiseen. Digitalisaation nopeuttamiseksi ja tukemiseksi olemme palkanneet opintohallintoon täysipäiväisen digi –järjestelmäkehittäjän edistämään kehitystä. Hallinnon puolella olemme myös saaneet matkalaskujen käsittelyn mobiilitoiminnoksi. Seuraavaksi saamme laskut mobiilitoiminnoiksi, jolloin paikkaan ja aikaan sidottu työmäärä pienenee entisestään.

Paljon on siis tapahtunut ja pidetään yhdessä positiivista pöhinää yllä ja kehitetään toiminnoistamme vielä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Myös kevään yhteishaun tulokset olivat kokonaisuuden kannalta osaltamme erittäin myönteisiä. Olemme hyvällä tiellä.

Antti Lehmusvaara, rehtori

Joukkuehenkeä ja arvostamista

Näin hiihdon MM-kisojen alla mietin mistä hyvä joukkuehenki muodostuu. Jotta urheilijalle on mahdollista harjoittelu ja onnistuminen, hän tarvitsee valmentajia, huoltojoukot ja valmennusjohdon tuen. Jos vertaa tätä oppilaitosympäristöön, niin opiskelija on valmennettava, opettajat valmentajia, ohjaus- ja tukihenkilöt huoltojoukkoja ja hallinto on urheilujohtoa. Kaikkien näiden osapuolien on pelattava saumattomasti yhteen, tehtävä rakentavaa yhteistyötä ja tuettava valmennettavia ja toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Meidän on myös uskottava valmennettaviin, että he kehittyvät, tosin joskus hitaastikin, mutta opintojen aikana voi tapahtua suurikin muutos. Kerttu Niskanen on hyvä esimerkki siitä, että vaikeidenkin aikojen jälkeen voi nousta huipulle ja iloita siitä hetkestä. Valmennettava tarvitsee tukijoita erityisesti vaikeina aikoina. Kertun kohdalla oli tehtävä suunnanmuutosta valmennusohjelmassa ja levättävä välillä.

Jos analysoidaan Sampon joukkuehenkeä tällä hetkellä, niin monella alalla on pystytty tukemaan ja tarttumaan opiskelijoiden haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on tuottanut niiden alojen opiskelijoille hyvää tulosta. Tässä on meillä vielä paljon tekemistä, koska negatiivisesti eronneiden määrä on tuplaantunut viime syksynä opintonsa aloittaneilla verrattuna edelliseen vuoteen. 

On aika ajoin tarkasteltava omia valmennusmenetelmiä, ovatko ne vielä ajan tasalla ja tuovatko ne toivottavaa tulosta. Myönteinen suhtautuminen itseensä auttaa tukemaan niin opiskelijoita kuin työyhteisön muitakin jäseniä. Jaksanko olla innostunut omasta työstäni ja välittyykö sisäinen motivaationi muille? Milloin olen viimeksi antanut kannustavaa palautetta opiskelijalle, tiimiläiselle, kollegalle tai esimiehelle? Tyydyttääkö minua nykyinen tapa tehdä työtäni vai olisiko aika tehdä jotakin toisin?

Jos jokin lenkki ei toimi tässä kokonaisuudessa, niin lopputulos on sen mukainen. Yksin ei kukaan voi muuttaa organisaatiokulttuuria, vaan siihen tarvitaan jokaisen jäsenen panos. Toivon Sampoon lisää positiivista pöhinää ja jokaisen työn arvostamista. Välillä on muistettava levätä, joten

voimaannuttavaa hiihtolomaa!

Riitta Moilanen, pedagoginen johtaja

x

Kehujen vuosi 2019 – Opeta aivosi kehumaan!

Ylen sivuilla oli hyvä artikkeli kehumisesta.

Miksi me liian usein ajattelemme negatiivisesti ja jätämme hyvän huomioimatta? Kuulemma siksi, että aivomme varautuvat jatkuvasti katastrofeihin ja ovat puolustuskannalla.

Artikkelin mukaan kehumalla muita saa opetettua negatiivisuuteen taipuvaisia aivojaan paremmille tavoille. Aika useinhan me onnistumme tekemisissämme, jolloin olisi aihetta kehumiseen ja kiitokseen!

Toimittaja kokeili kolmen päivän kehuspurttia, ja psykologi väitti, että "hyvää kannattaa tehdä ryppäissä, ei ripottelemalla hyvää sinne tänne". Minä uskon, että kehumisen voi ottaa jatkuvaksi tavaksi. Harjoittelemista se vaatii, mutta niinhän kaikki uudet taidot vaativat.

Haastan siis Sampon henkilökunnan ja opiskelijat: 

• Anna kehu aina, kun on sen paikka. Ja opettele ottamaan kehu vastaan!

• Haastetta saa jakaa edelleen töissä ja vapaa-ajalla! #kehu

• Tässä joitakin lainauksia artikkelista, jos et jaksa lukea koko tekstiä:

• Toisia kehumalla voi höynäyttää omia negatiivisuuteen taipuvaisia aivoja.

• Miten pienellä kehulla voi olla noin suuret vaikutukset? Ja miksi me emme kehu toisiamme enemmän?

• Toisia kehumalla suhtautuminen itseenkin muuttuu lähes vääjäämättä positiivisemmaksi.

• Toisen kehuminen ei ole itseltä pois.

• On mahtavaa nähdä hymyt, jotka nousevat kehuttavien kasvoille.

• Kehuessasi huomaat, etteivät nämä olekaan vastustajia, jotka pitää kampittaa. Sinä ja hän kuulutte samaan joukkueeseen.

Ulla Lieri, viestintäkoordinaattori

PUF! – Sampo PopUp Factory -toimintaa ohjaajan silmin

Saimaan ammattiopisto Sampon PopUp Factory -hankkeessa kehitetään oppilaitoksen ulkopuolelle uusi oppimisympäristö, jossa liike-elämä ja ammattiin opiskelevat nuoret kohtaavat yhteisen tekemisen ja kehittämisen kautta. PopUp Factory toimii Lappeenrannassa ja Imatralla. Hanketta rahoittaa Etelä-Karjalan liitto ja se päättyy helmikuussa 2019.

Mistä alkaisimme?

PopUp Factory -projektiohjaajana toimiminen oli minulle valaiseva ja upea kokemus. Aloittaessani vuoden 2018 maaliskuussa olin innostunut, koska pääsin rakentamaan sitä kuuluisaa pyörää alusta alkaen – mitään ei ollut valmiina. Määriteltiin tavoitteet ja ratkottiin kysymyksiä: mistä sopivat tilat, lähtevätkö koulutusalat mukaan, saanko rekrytoitua opiskelijoita ja mitä PopUp Factoryssa käydään konkreettisesti tekemään?

Kaikki järjestyi, ja useita aloja ja opiskelijoita lähti mukaan. Kauppakeskus IsoKristiinan kauppakeskuspäällikkö Jukka Niemisen kanssa ideoimme, kuinka voisimme hyödyttää toinen toisiamme. IsoKristiinan suhtautuminen nuoriin on ihailtavaa.

Opiskelijoille tämä oli uudenlainen tapa oppia, mutta homma lähti liikkeelle kuin itsekseen. Opiskelijat olivat motivoituneita ja tekivät innokkaalla luovuudella hommia. PopUp Factory IsoKristiinan avajaiset pidettiin toukokuussa, ja siihen mennessä opiskelijat olivat päässeet kokemaan jo paljon asioita, mihin ei välttämättä perinteisessä kouluopetuksessa päästä. Vaateompelijat pyörittivät kolmen hengen voimin korjausompelupalvelua, jota ei IsoKristiinassa muutoin ole tarjolla. Lisäksi autoimme liikkeitä erinäisissä tehtävissä ja valmistelimme tulevia tapahtumia.

Kauppakeskukseen iloa ja energiaa sekä kioskille elämää

Iloa ja Energiaa Kauppakeskuksessa -tapahtuma suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä isoKristiinan kauppakeskuksen kanssa. Opiskelijoilla riitti tarmokkuutta ja innostusta, vaikka eteen tuli myös ongelmia, joita porukalla ratkaistiin. Muutama opiskelija halusi jatkaa projektin tekemistä myös kesäloman aikana PopUp Factoryn tiloissa, ennennäkemätöntä minulle!

Itse kolmipäiväinen tapahtuma järjestettiin elokuussa. Siinä opiskelijat muun muassa pyörittivät ideoimaansa pelihallia kauppakeskuksen asiakkaille. Liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä näytteilleasettajia opiskelijat saivat hienosti mukaan. Hyvää meininkiä toi myös lähihoitajaopiskelijoiden liikuntapäivät ja -tuokiot kauppakeskuksen asiakkaille ja henkilökunnalle.

Kesäksi perustimme Lappeenrantaan PopUp Factory Kanavansuun. Kolme elintarvikealan opiskelijaa piti kioskilla kesäkahvilaa, jonne he paistoivat itse leivonnaisia. Lisäksi käsi- ja taideteollisuusopiskelijalla oli tavaroiden kierrätyspiste ja peli- ja leikkitoimintaa lapsille ja aikuisille.

Opiskelijoissa on valtava potentiaali

Saimme PopUp Factory -toiminnalla paljon näkyvyyttä ja positiivista palautetta. Olimme radio- ja TV-uutisissa, lehdet kirjoittivat, ja sosiaalinen medianäkyvyys on ollut runsasta. 

Itselleni tärkeimpiä havaintoja oli, että opiskelijoilla on valtavasti ajatuksia, voimaa ja kykyä tehdä asioita, jos heille antaa sen mahdollisuuden ja kannustaa heitä kokeilemaan jotain uutta. Minä opin heiltä varmasti yhtä paljon, kuin mitä yritin omalla panoksellani heille antaa. Olimme yksi iso tiimi, joka sai hienoja asioita ja tuloksia aikaiseksi. Uskon ja toivon, että näistä kokemuksista on hyötyä kaikille mukana oleville pitkälle tulevaisuuteen. 

Jatkossa opettajan työssäni haluan antaa enemmän vastuuta ja vapautta opiskelijoille, minkä kautta heidän onnistumisen tunteensa ja itsevarmuus kasvavat. He voivat tehdä sen turvallisesti kouluympäristössä ohjaajien ja opettajien kanssa. Myös mokia ja virheitä tulee, mutta niin pitääkin, niistä oppii. Yksi motoistani onkin, ettei esteitä ole olemassa, on vain ratkaistavia ongelmia, joiden lopuksi kiitos seisoo.

Kehitetään yhdessä uutta

PopUp Factory -toiminta jatkuu alkuvuodelle 2019 IsoKristiinassa ja Imatralla Koskenpartaalla, missä opiskelijoita ohjaa Mikko Tolvanen.

Jos jollakulla heräsi mielenkiintoa PopUp Factory -toimintaa kohtaa ja haluaisi kehitellä opiskelijoiden kanssa projekteja, niin ota yhteys minuun tai Mikkoon. Saamme varmasti porukalla kehitettyä hyviä projekteja.

Teksti: tuntiopettaja Toni Nikku, Sampo PopUpFactory, Saimaan ammattiopisto Sampo 

Instagram: #sampopopupfactory 

Opiskelijoiden kommentteja:

Aki: ”Oli mahtavaa olla mukana, mahtava porukka. Suunniteltiin ja tehtiin porukalla, ja olen oppinut tekemään enemmän yhteistyötä. Yksi parhaimmista kokemuksistani.”

Vilma: ”Aivan ihana kokemus, sain uusia ystäviä ja opin paljon uutta. PopUp Factoryn ansiosta minun sosiaaliset taidot kasvoivat. Porukka muodostui nopeasti tiimiksi, ja nykyään näen heitä viikoittain.”

Veeti: ”Saimme paljon kokemusta projektityöskentelystä ja verkostoinnista. Meno oli mukavan rentoa ja PopUp Factoryyn oli aina kiva mennä. Ohjaaja oli tosi rento eikä pakottanut ketään mihinkään.” 

Niko: ”Pääsimme tekemään käytännössä samoja asioita, joita koulussa opiskeltaisiin opettajien kertomana. PopUp Factoryn ansiosta olen saanut töitä kauppakeskuksesta.” 

Osuuskunnista on moneksi

Monet ammatilliset toisen asteen oppilaitokset ovat perustaneet ns. oppilaitososuuskuntia, joissa opettajat ovat osuuskunnan hallinnossa mukana ja joissa työskentelee eri alojen opiskelijoita. Saimaan ammattiopisto Sampossa kaikki osuuskunnat ovat opiskelijoiden perustamia ja myös täysin heidän hallinnoimiaan.

Kunkin koulutusalan opiskelijat voivat perustaa oman osuuskunnan omiin ja oman alansa tarpeisiin ja tavoitteisiin. Yksin heitä ei kuitenkaan jätetä, vaan heitä auttavat ja ohjaavat sekä ammattialan että yrittäjyyden opettajat.

Erilaisia osuuskuntia

Osuuskunta on toiminnallinen ja yhteisöllinen yritysmuoto, jossa jokainen on vastuussa omasta tekemisestään ja jossa asiat päätetään tasavertaisesti yhdessä. Osuuskunnassa opiskelijan ei tarvitse olla yksin, vaan tukea ja apua saa aina toisilta. Osuuskunta antaa mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta.

Sampon ensimmäinen Osuuskunta Vuoksen Taitajat perustettiin vuonna 2015. Opiskelijajäsenet perustivat osuuskuntansa harjoitellakseen yrittäjyyttä ja työllistääkseen itsensä valmistumisen jälkeen. Osuuskunta on verkostoitunut voimakkaasti maakunnassa muiden alan yritysten kanssa.

Vuoksen Taitajien nyt kasvettua 60-jäseniseksi se ei ota enää opiskelijoita jäseniksi, vaan se keskittyy jäsentensä liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Sen seuraajaksi on sisustus- ja muotialalle käsityöntekijän ammattitutkintoon perustettu Osuuskunta Pitsikka. Tämä tulee toimimaan kiinteänä osana opintoja poikkileikkaavasti niin, että kaikissa opintokokonaisuuksissa näkökulmana on yrittäjyys ja asiakaslähtöisyys. Opiskelijat kehittävät koko tutkinnon ajan tuotteita asiakkaille, ja heidän tavoitteenaan on kasvattaa yrityksestä itselleen valmistumisen jälkeinen työpaikka.

Puualan Karelian Woodstudio Osk perustettiin opiskelijoiden yrittäjyyden oppimisympäristöksi, jossa he voivat käyttää liiketoimintansa kehittämiseen Sampon puusepänalan koneita ja laitteita vuokraa vastaan. Koneet ja laitteet ovat kalliita, mutta tärkeä osa oppimisympäristöä.

Osuuskunnassa toimiminen mahdollistaa opiskelijoille alakohtaisesti oikean yrittäjyyden ja sen kulujen oppimisen. Tätä kautta he saavat jo opiskeluaikanaan rakennettua pohjaa mahdolliselle itsenäiselle yrittäjyydelle. Woodstudio on ollut myös merkittävä verkostoitumiskanava, joka avaa työllistymismahdollisuuksia alan yrityksiin vuokratyövoimana. Karelian Woodstudio Osk:ssa on niin ikään kokeiltu osuuskuntaympäristöä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen pääsääntöisesti hyvin kokemuksin.

Metsäalan Metsäpalvelu Mehtäläiset Osk:n  valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat perustivat alueen työelämän tarpeisiin sekä työllistääkseen itsensä valmistumisen jälkeen.

Osuuskunta oppilaitoksen oppimisympäristönä

Osuuskuntatoiminta on Saimaan ammattiopisto Sampossa löytämässä paikkansa tärkeänä yrittäjyyden ja työelämän oppimisympäristönä tukien ammatillisen toisen asteen reformin tuomia muutoksia.

Osuuskunta antaa uusia mahdollisuuksia lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista opiskelijan omassa yrityksessä. Osuuskuntatoiminta mahdollistaa myös opiskelijoille omatoimisen, yksilöllisen ja opiskelijan omista lähtökohdista rakennetun opintopolun.

Eri alojen osuuskuntien yhteistyöllä on merkittävä hyöty koulutusalojen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön, joka tuo opiskelijoille uusia asiakkaita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja verkostoja. Sisustus- ja pintakäsittelyalan yhteisestä osuuskunnasta on suunnitelmia. Suunnitteilla on myös Kaakkois-Suomen ammatillisten oppilaitosten osuuskuntien välinen yhteistyö.  Saimaan ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopisto Sampon opiskelijoiden yhtenen moniammatillisen osuuskunnan perustamista on mietitty. Tällainen eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhteinen osuuskunta tarjoaa toteutuessaan opiskelijoille uudenlaisia näkökulmia, uudenlaista liiketoimintaa ja työelämän oppia.

Tähtäimessä tulevaisuus

Yli kolmen vuoden kokemuksella voimme sanoa, että osuuskunta on monipuolinen oppimisympäristö yrittäjyyden oppimiseen. Yrittäjyystiedon ja -kokemuksen lisäksi opiskelijat saavat luontevasti muita työelämässä tarvittavia valmiuksia sekä tärkeitä verkostoja. Lisäksi osuuskunta antaa mahdollisuuden työllistää itsensä valmistumisen jälkeen.
 

Tavoitteenamme on kehittää Sampoon osuuskuntatoiminnan malli opiskelijoita parhaiten tukevaksi ja palvelevaksi tulevaisuuteen tähtääväksi yrittäjyyden ja työelämän monipuoliseksi oppimisympäristöksi mahdollisimman monelle koulutusalalle.

 

Osuuskuntiamme somessa:

Osuuskunta Vuoksen Taitajat Nettisivut Facebook

Karelian Woodstudio osk Nettisivut Facebook ,Instagram

Osuuskunta Pitsikka Facebook

 

Päivi Ovaska, projektipäällikkö

Mikko Tolvanen, Woodstudio osk hallituksen puheenjohtaja

Kansainvälinen Sampo

Meidän kaikkien tuntema Wikipedia määrittelee kansanvälisyyden kansojen ja valtioiden väliseksi asiaksi. Sitähän se on, suuressa mittakaavassa. Jokaisella meillä on oma ajatus kansainvälisyydestä ja asenne kansainvälistymistä kohtaan. Joku on kiinnostunut ja ns. ”täpöillä” mukana ja toinen keskittyy muihin asioihin ja osa-alueisiin. Nykypäivän yhteiskunnassa kansainvälisyys on kuitenkin arkipäivää jajollakin tasolla meidän jokaisen asia. Kohtaamme sen kaduilla, kaupassa, koulussa, työssä ja mihin ikinä menemmekin. 

Sampo on kansainvälinen. Meillä on Valma-ryhmä, kotoutumiskoulutusta ja opiskelijoita perustutkinnoissa monista eri maista ja kulttuureista. Sampossa on kuluvana lukuvuonna vieraillut 26 ulkomaalaista opiskelijaa eri pituisilla opinto- tai työssäoppimisjaksoilla. Opettajia ja asiantuntijoita Sampoon onsaapunut 17. Kaikki vieraat ovat tunteneet olevansa tervetulleita ja ovat olleet otettuja kaikesta huomiosta, jota heille on annettu. Kiitos siitä kuuluu meille kaikille sampolaisille, olemme ottaneet vieraat vastaankarjalaisella vieraanvaraisella otteella. Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa ja puhuttaaulkomaalaisia ja siihen halutaan tutustua sekä perehtyä. Vieraille on myös esitelty suomalaista elämäntapaa mm. avantosaunoineen mämmeineen, ja nekin kiinnostavat ja puhuttavat.  Samposta puolestaan on suorittanut opinto- tai työssäoppimisjakson ulkomailla 31 opiskelijaa sekä hanke- tai muuhun asiantuntijamatkaan osallistunut 30 henkilöstön jäsentä. Nyt myös aikuisopiskelijat ovataktiivisesti ”heränneet” ulkomailla suoritettavan työssäoppimisjakson mahdollisuuteen.

Viikolla 21 Sampossa pidettiin kansainvälisyyspäivät sekä Imatralla että Lappeenrannassa. Päivien aikana opiskelijat kertoivat hienoista mieleenpainuvista kokemuksistaan mm. Saksassa, Espanjassa, Maltalla, Intiassa, Belgiassa ja Venäjällä. Kaikki ei aina kuitenkaan ole mennyt kuten Strömssössä ja vastoinkäymisiltäkään opiskelijat eivät ole välttyneet. Tapahtui jakson aikana mitä hyvänsä, niin kaikkien opiskelijoiden lopputulemana oli tyytyväisyys siihen, että he lähtivät ulkomaille, oppivat vierasta kieltä ja kulttuuria, oppivat ammattia toisenlaisessa työkulttuurissa, kasvoivat yksilöinä ja oppivat pitämään asioistaan huolta. Tyytyväisyys siihen, että saivat Sampolta tämän mahdollisuuden ainutkertaiseen kokemukseen vieraalla maalla, toisessa kansainvälisessä ympäristössä. 

Sampo on kansainvälisesti mukana monessa. Olemme olleet Venäjä-verkoston jäsenenä vuosia ja viime vuonna pääsimme jäseneksi Intia-verkostoon. Myös sote-alalla on Hyväoloverkoston Fresh-hanke.Kaikki mahdollistavat opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuksia sekä opinto- ja asiantuntijamatkoja.Liiketalouden ja maratan yhteinen yrittäjyyttä ja sosiaalista yrittäjyyttä käsittelevä strateginen kumppanuushanke GROWW on loppumaisillaan ja odotuksissa on uusi. Josko yhteistyökoulun tekemä hakemus tulisi hyväksytyksi. Huhtikuussa allekirjoitettiin yhteistyösopimus, NAVE2, Hollannin, Espanjan ja Italian kanssa ja tavoitteena on pitkäaikainen sekä antoisa kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuusmahdollisuus. Monella alalla (mm. auto, labra, paperiprosessi, liiketalous) on verkostoja eri puolelle Eurooppaa. Sampo oli myös loistavasti esillä World Skills-kilpailuissa Abu Dhabissa Emeliinankultamitalilla. Iso kiitos kansainvälisen liikkuvuuksien mahdollistamisesta William ja Ester Otsakorpi Säätiölle, joka tukee ammatillisen koulutuksen kansainvälistä toimintaa. 

Sampo haki Erasmus+ KA1- liikkuvuushanketta kaudelle 2018-2020 ja hakemus on hyväksytty. ILE, International Learning Environment, mahdollistaa liikkuvuuksia sekä opiskelijoille että asiantuntijoille. Hankkeeseen on myös sisällytetty reformin mukaisesti yhteistyö työelämä kanssa. Holiday Club Saimaan jaEforan henkilöstön jäseniä lähtee vierailulle Sampon henkilöstön kanssa Ranskaan ja Hollantiin.  

Meillä on mahdollisuus opettaa globaalissa maailmassa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää kulttuurienvälistä kohtaamista ja vuoropuhelua. Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden pohtia mitä on olla suomalainen ja koko maailman kansalainen. Kansojen välistä asiaa siis tapahtuu, sekä Sampossa ja sampolaisten liikkuessa maailmalla.  

Kansainvälisyys on mahdollisuus – meille kaikille - innostutaan yhdessä! 

Kansainvälisyyskoordinaattori

Jaana Hokkanen

Kone- ja tuotantotekniikka – Omaa opinpolkua opiskellen rennosti ammattiin

Miksi hakisin koneenasentajan tutkintoon? Näin meiltä Kon16-luokalta kysyttiin. Kokosimme ryhmän ja aloimme pohtia kysymyksiä. Päätimme antaa hyvän vastauksen kysymykseen. Tarkoituksemme oli antaa valoisampi kuva kone- ja tuotantotekniikan alalla opiskelusta ja tuoda omat kokemukset esille, sekä mitä hyvää ja huonoa olemme nähneet kahden vuoden aikana Sampossa.

Teimme kyselyn alan hyvistä puolista ja miksi hakeutua koneenasentajan tutkintoon. Selvästi ammattitaito ja hyvät paperit olivat monen mielestä tärkeimpiä asioita miksi he olivat tulleet opiskelemaan Sampoon. Usea oli myös melko varma työllistymisestään, mutta sekin on omasta halusta ja aktiivisuudestaan kiinni. Koneenasentajana osaaminen on laajaa ja monipuolista, ja siksi voimme toimia monissa eri työtehtävissä. Eräs oppilas luokaltamme huomasi, että alallamme opetettavat asiat sivuavat osittain myös muita aloja.

Suositteletko tutkintoa ja miksi? Kaikki vastasivat myöntävästi kysymykseen. Jokaisen mielestä tutkintoon voi hakea jokainen, mutta aikaisempi tietämys ei ole haitaksi ja hyvässä tapauksessa se voi edistää tai nopeuttaa opiskelua. Meillä on hyvä työtilanne eli työllistyminen näyttää varmalta, jos niin haluaa.

Koneenasentajan tutkinto perustuu tällä hetkellä Sampossa järjestettyyn opetukseen ja työpaikalla järjestettyyn opetukseen eli työssäoppimisjaksoihin. Jaksot kattavat koko tutkinnosta 24 viikkoa. Sampossa opetus on jaettu ammattiaine- ja yto-aineopetukseen (yhteisten aineiden opetukseen). Ammattiaineiden opetus on järjestetty tähän mennessä kone- ja tuotantotekniikan työsalissa. Opetukseen sisältyy suuriltaosin asiakastöitä ja käytännön harjoituksia.

Levy ja hitsaustöiden työsalit ovat tällä hetkellä remontissa, jonka takia me ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat olemme joutuneet tiivistäytymään yhteen työsaliin. Koska luokkamme ja myös Kon17-luokka on melko iso, olemme vaikeassa tilanteessa. Työsalissa on vain tietyn verran työkaluja ja työpisteitä. Siksi emme aina pääse jatkamaan tehtäviämme, vaan joudumme odottamaan omaa vuoroamme.

Olemme huomanneet tämän haitaksi opetukselle. Väistämättä innostus opiskeluun laskee ja monesti sitä ei saa takasin enää päivän aikana. Joskus emme välttämättä pääse haluamalle työkoneelle edes viikon aikana, jos työ jota koneella tehdään, vaatii usean päivän valmistelun. Monesti kysymme opettajaltamme, miksi ei ole mahdollista saada useampia työkoneita? Vastauksena on kuulunut investoinnin rahallinen suuruus. Koneet ovat kalliita ja siksi niitä ei voi vaihtaa samalla tavalla kuin poranteriä. Eli kaikkea ei aina voi saada, ainakaan heti. Mutta niinhän se on työelämässäkin! Onneksi remontti valmistuu ensi syksyksi, ja sitten käytössä onkin uudistetut tilat.

Kuitenkin opiskelu alallamme on mukava ja välillä myös rentoa. Pääsemme tekemän käytännön töitä, emmekä vain opiskele luokassa ja lue kirjoja. Hyvä luokkahenki auttaa opiskelussa ja piristää koulupäivää.

 

Kon16-ryhmä

Kun opiskelukipinä syttyy, kun uudelleen kouluttautuminen on ajankohtaista

Meiltä opinto-ohjaajilta ja muiltakin sampolaisilta kysytään tällä hetkellä paljon jatkuvasta hausta. Mitä tarkoittaa jatkuva hakeutuminen, ja miten Sampo sitä käytännössä toteuttaa? Jatkuvaa hakeutumista koulutuksiin on Sampossa toteutettukin jo useilla aloilla, mutta 1.1.2018 lainsäädännön uudistuttua tämä toimintatapa tuli osaksi kaikkien koulutusalojen toimintaa ja käytänteitä. Myönteinen asia opiskelijalle, eikö?

Kun opiskelukipinä syttyy tai uudelleen kouluttautuminen on ajankohtaista, ei opiskelijan tarvitse välttämättä odotella kevään tai syksyn hakuaikoja. Asiakas eli tuleva opiskelijamme voi seurata Sampon nettisivujen –haussa nyt -osiota tai olla suoraan yhteydessä alan opinto-ohjaajaan. Koulutuspaikan löytymistä selvitellään yhdessä tuumin ja mietitään aloitusajankohtaa. Moni toki aloittaa ryhmien aloituspäivien mukaisesti, mutta osa voi ”solahtaa” ryhmään joustavasti ympäri vuoden. Aloitusajankohta riippuu siis täysin opiskelijan aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta eli osaamisesta. Luonnollisesti koulutuksissa täytyy olla myös tilaa! 

Tiivistetysti sanottuna jatkuva haku ei suoraan tarkoita, että opinnot voisi aloittaa saman tien. Prosessi etenee niin, että hakijaan otetaan yhteyttä kahden viikon kuluessa. Tämän jälkeen hänen kanssaan suunnitellaan mahdollinen opiskelupolku ja kartoitetaan sellainen järkevä aloitusajankohta, joka sopii niin opiskelijalle kuin koulutusalallekin. 

Mitä muuta uudistus on tuonut tulleessaan? 

Suurin muutos on nuorten ja aikuisten koulutusten rajan poistuminen. Koulutusryhmissä opiskelee jatkossa entistä enemmän eri-ikäisiä ja -taustaisia opiskelijoita. Täytyy kuitenkin muistaa, että peruskoulusta yhteishaun kautta tulevat opiskelevat edelleen pääsääntöisesti omissa ryhmissään, mutta näitäkin ryhmiä voidaan täydentää eri-ikäisillä opiskelijoilla matkan varrella. Monella alallahan näin jo toimitaankin! 

Uudistuksen myötä opiskelijalle suunnitellaan joustavia osaamispolkuja, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi työssäoppimisen lisäämistä. Myös tutkintoja ja niiden osia voidaan yhdistää. Oppimisympäristöt monipuolistuvat työelämän tullessa entistä laajemmin osaksi opiskelua. Ruokailukin muuttuu maksuttomaksi, mikä tarkoittaa sitä, että kaikenikäiset perustutkinto-opiskelijat saavat jatkossa ruokailla ilmaiseksi oppilaitoksessa (ei oppisopimus-, eikä työvoimakoulutus). Aikaisemmin tämä oli vain nuorten peruskoulusta tulleiden opiskelijoiden yksinoikeus. Moni aikuisopiskelija onkin ottanut tämän viimeksi mainitun uudistuksen ilolla vastaan!  

Opinnoissa ei ole enää merkitystä opiskelijan koulussa kuluttamalla ajalla, vaan sillä mitä hän on oppinut tai osaa ennestään. Aikuiskoulutuksessa tämä toimintamalli onkin ollut meille monelle jo ihan tuttua, mutta nyt tätä käsitystä laajennetaan koskemaan kaikkia opiskelijoita. Fiksua, eikö? 

Aurinkoista kevään odotusta!

Tiina Koskela, opinto-ohjaaja 

 

Ammatillisen koulutuksen muutoksista

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut uusi laki ammatillisesta koulutuksesta korostaa työelämän ja opiskelijoiden yksilöllisiä osaamistarpeita, lisää opintojen joustavuutta ja vähentää tutkintonimikkeitä. Laki uudistettiin, jotta koulutus pystyy paremmin vastaamaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Myös rahoitus muuttuu vähitellen painottaen entistä enemmän suorituksia (valmiiksi saatuja tutkintoja ja tutkinnon osia) sekä työllistymistä, jatko-opintoihin hakeutumista ja opiskelija- ja työelämäpalautetta.

Tämän kevään aikana monien tutkintojen perusteet uusiutuvat ja tutkinnot ovat laaja-alaisempia kuin aikaisemmin. Uudet tutkinnon perusteet otetaan käyttöön syksyllä 2018. Tämä vaatii valmistelutyötä niin opetuksessa kuin opintohallinnossakin. Tutkinnon perusteet ja osaaminen ovat entistä enemmän keskiössä. Tutkinnon perusteista on kaivettava osaaminen ja purettava se työtehtäviksi. Enää ajalla, paikalla ja menetelmillä ei ole niin suurta merkitystä vaan tärkeintä on se mitä opiskelija oppii ja osaa. Lähiopetuksen tai työssä oppimisen pakollista vähimmäismäärää ei enää ole, ja osaaminen osoitetaan pääsääntöisesti näytössä työpaikoilla.

Hakukäytänteet ammatilliseen koulutukseen ovat yksinkertaistuneet. Nyt tutkintoihin haetaan yhteishaussa ja jatkuvassa haussa. Koulutuksiin voi hakeutua ympäri vuoden ja opintojen aloitusaika on joustava riippuen opiskelijan tarpeesta ja tietysti koulutusalan tilanteesta. Sampon nettisivut on uudistettu niin, että hakeutuminen tutkintoihin jatkuvassa haussa on teknisesti sujuvaa. Jatkuvalla haulla nopeutetaan opintojen aloittamista ja samalla opiskelijan valmistuminen nopeutuu.

Opiskelijanäkökulma on keskeinen reformissa. Kaikki eivät enää opiskele samoja asioita samassa tahdissa, vaan kullekin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma (HOKS), jossa otetaan huomioon aiemmat opinnot, harrastukset sekä työkokemus ja tehdään yksilöllinen suunnitelma puuttuvan osaamisen hankkimiseksi.  Osaamista voi näin hankkia omaan tahtiin ja tarpeiden mukaan ja valmistua myös tavallista nopeammin. Tämä haastaa meitä kaikkia ohjaavaan ja valmentavaan työotteeseen. Toki henkilökohtaisia suunnitelmia ja yksilöllisiä polkuja opiskelijoille on jo toteutettu aikaisemminkin ja näitä erilaisia ratkaisuja kehitetään edelleen kaikilla koulutusaloilla.

Muutamalla alalla toimii YritysSampo, joissa opiskelijat oppivat tiimeissä työelämälähtöisissä projekteissa. Opiskelijat ovat mm. perustaneet kahvilan, tehneet sisustusprojekteja ja toimivat digituutoreina. Monissa hankkeissa on pilotoitu uusia toimintatapoja esim. digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa. Tällä hetkellä Saimian kanssa kehitämme ammattikorkeakouluopintojen suorittamista jo ammattiopistossa ja näin vahvistetaan polkua korkea-asteelle.

Laadukas ammatillisen koulutuksen toteuttaminen syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja osaamisen näyttäminen korostuvat uudessa mallissa. Tämä luo uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia yritysten ja koulutuksen järjestäjän kanssa. Yhtenä uutena mahdollisuutena on oppisopimuksen hyödyntäminen lyhyemmissäkin työelämäpätkissä.

Oleellista tässä muutosprosessissa on se, muuttuvatko toimintatavat ja asenteet. Yhdessä tekeminen ja uudet tavat toimia korostuvat sekä ketteryys mitataan. Meistä jokaisesta ammatillisessa koulutuksessa työtä tekevästä, opiskelijasta ja työelämän toimijasta riippuu se, miten reformi käytännössä tosiasiallisesti onnistuu. Ammatillisen koulutuksen merkitystä ei kannata vähätellä; tarvitsemme kaikki jatkossakin osaavia ammattilaisia kuten talonrakentajia, autonasentajia, kokkeja, lähihoitajia ja logistiikkaa.

rehtori Antti Lehmusvaara
palvelujohtaja Riitta Moilanen