Ammatillisen koulutuksen muutoksista

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut uusi laki ammatillisesta koulutuksesta korostaa työelämän ja opiskelijoiden yksilöllisiä osaamistarpeita, lisää opintojen joustavuutta ja vähentää tutkintonimikkeitä. Laki uudistettiin, jotta koulutus pystyy paremmin vastaamaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Myös rahoitus muuttuu vähitellen painottaen entistä enemmän suorituksia (valmiiksi saatuja tutkintoja ja tutkinnon osia) sekä työllistymistä, jatko-opintoihin hakeutumista ja opiskelija- ja työelämäpalautetta.

Tämän kevään aikana monien tutkintojen perusteet uusiutuvat ja tutkinnot ovat laaja-alaisempia kuin aikaisemmin. Uudet tutkinnon perusteet otetaan käyttöön syksyllä 2018. Tämä vaatii valmistelutyötä niin opetuksessa kuin opintohallinnossakin. Tutkinnon perusteet ja osaaminen ovat entistä enemmän keskiössä. Tutkinnon perusteista on kaivettava osaaminen ja purettava se työtehtäviksi. Enää ajalla, paikalla ja menetelmillä ei ole niin suurta merkitystä vaan tärkeintä on se mitä opiskelija oppii ja osaa. Lähiopetuksen tai työssä oppimisen pakollista vähimmäismäärää ei enää ole, ja osaaminen osoitetaan pääsääntöisesti näytössä työpaikoilla.

Hakukäytänteet ammatilliseen koulutukseen ovat yksinkertaistuneet. Nyt tutkintoihin haetaan yhteishaussa ja jatkuvassa haussa. Koulutuksiin voi hakeutua ympäri vuoden ja opintojen aloitusaika on joustava riippuen opiskelijan tarpeesta ja tietysti koulutusalan tilanteesta. Sampon nettisivut on uudistettu niin, että hakeutuminen tutkintoihin jatkuvassa haussa on teknisesti sujuvaa. Jatkuvalla haulla nopeutetaan opintojen aloittamista ja samalla opiskelijan valmistuminen nopeutuu.

Opiskelijanäkökulma on keskeinen reformissa. Kaikki eivät enää opiskele samoja asioita samassa tahdissa, vaan kullekin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen suunnitelma (HOKS), jossa otetaan huomioon aiemmat opinnot, harrastukset sekä työkokemus ja tehdään yksilöllinen suunnitelma puuttuvan osaamisen hankkimiseksi.  Osaamista voi näin hankkia omaan tahtiin ja tarpeiden mukaan ja valmistua myös tavallista nopeammin. Tämä haastaa meitä kaikkia ohjaavaan ja valmentavaan työotteeseen. Toki henkilökohtaisia suunnitelmia ja yksilöllisiä polkuja opiskelijoille on jo toteutettu aikaisemminkin ja näitä erilaisia ratkaisuja kehitetään edelleen kaikilla koulutusaloilla.

Muutamalla alalla toimii YritysSampo, joissa opiskelijat oppivat tiimeissä työelämälähtöisissä projekteissa. Opiskelijat ovat mm. perustaneet kahvilan, tehneet sisustusprojekteja ja toimivat digituutoreina. Monissa hankkeissa on pilotoitu uusia toimintatapoja esim. digitalisaation hyödyntämistä opetuksessa. Tällä hetkellä Saimian kanssa kehitämme ammattikorkeakouluopintojen suorittamista jo ammattiopistossa ja näin vahvistetaan polkua korkea-asteelle.

Laadukas ammatillisen koulutuksen toteuttaminen syntyy monipuolisessa yhteistyössä työelämän kanssa. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja osaamisen näyttäminen korostuvat uudessa mallissa. Tämä luo uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia yritysten ja koulutuksen järjestäjän kanssa. Yhtenä uutena mahdollisuutena on oppisopimuksen hyödyntäminen lyhyemmissäkin työelämäpätkissä.

Oleellista tässä muutosprosessissa on se, muuttuvatko toimintatavat ja asenteet. Yhdessä tekeminen ja uudet tavat toimia korostuvat sekä ketteryys mitataan. Meistä jokaisesta ammatillisessa koulutuksessa työtä tekevästä, opiskelijasta ja työelämän toimijasta riippuu se, miten reformi käytännössä tosiasiallisesti onnistuu. Ammatillisen koulutuksen merkitystä ei kannata vähätellä; tarvitsemme kaikki jatkossakin osaavia ammattilaisia kuten talonrakentajia, autonasentajia, kokkeja, lähihoitajia ja logistiikkaa.

rehtori Antti Lehmusvaara
palvelujohtaja Riitta Moilanen


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti